Eilisiltana ulos katsoessaan olisi yhtä hyvin voinut kuvitella olevansa Siperiassa. Lunta, myrskyä, kylmää, viimaa... Hrrrh. Ei pahempi, Siperiassa vodkan juonti on jopa toivottavaa ja suotavaa, toisin kuin täällä – ainakin työaikana.

En eilen muistanut toteuttaa uhkaustani. Perkele. Tänään on lyhyempi päivä, ei se kyllä yhtään helpota. Kälmit ovat keksineet sen; kaikki paashamaisimmat hommat tehdään alkuviikosta, jolloin ne kasaantuvat minulle ja lomittaja saa helpoimmat (ja niistäkin ne, jotka voivat virua siellä pidempään). Että näin meillä, emälän kevät. Jo keskentekoisia tuodaan tarjolle, että jos tähän asti. Ja sitten ensi viikolla tuodaan loput. Ihan kiva! Voi ketun ikenet, sanon minä.

Taidan juoda tänään viinaa, jos jaksan. Duunin jälkeen pitäisi vielä pikkisen asioille eli postiin ja kaupasta jotain valittua tavaraa, ettei kaikkea tarvitse kantaa perstaina. Huomisesta en nyt sitten taaskaan tiedä. Tuntuu jopa siltä, että joudun perumaan (hah, vaihteeksi, ties kuinka monennen kymmenennen kerran) koko jutun. Minä olen nimittäin aivan helkkarin väsy, poikki, kipeä ja sairas. Sattuu, juilii, palelee, nenä valuu ja aivastuttaa sekä tietysti vituttaa. En haluaisi pilata kaverini fiiliksiä, järjestäjien fiiliksillä taas ei ole yhtään mitään väliä. On siis erinomaisen lunssainen olo, mutta eihän se ole mikään syy mennä esim. lekurille valittamaan yhtään mitään. Vaikka todistetusti meikäläiselle ns. oikea flunssa on melko kavala kaveri.

Sain todella omituisen viestin eräältä taholta. Olin kuulemma kirjoittanut kuin eräs tunnetumpi henkilö vain pienin variaatioin. Hassua sikäli, että en edes ole lukenut koko juttua enkä tiennyt moista olevankaan. En ole muuten lukenut vieläkään. Alkoi vituttaa moinenkin niin, että tempaisin sen alas. Antaapi olla ja muhia. Tehdään sellainen "ihan kiva, ois kivempi vielä, jos ois kuvia -juttu". Kuten jotkut, pari riviä ja niillä mennään. Eli mitään ei ole, ainakaan korvien välissä.

En aio puuttua sen kummemmin mihinkään muuhun kuin siihen, että en ole edelleenkään hyvällä tuulella. Kipulääkitykset vaikuttavat 1 – 2 h, samoin unetuslääkitys. Että naureskelkaa siinä sitten, perkele! Taidan yhtyä eräisiinkin toiveisiin, että jotkut saisivat itse kestää kaiken (no, ainakin vaikka nyt ensin jokusen viikon, ilman tietoa siitä, milloin koe lopetetaan!) ihmiskokeen nimissä... Voisi olla veikeä vaikutus suhtautumiseen, lääketeollisuuden kehitykseen, erinäisiin pyrkimyksiin jne.

Mutta nyt minun on pyrittävä joka tapauksessa liikkeelle eli kaffet, mömelöt ja vaatteet – siinä menee kuulkaas kevyesti 2.5 h ja loput niiden väliseen lepuutteluun. Onneksi on edes vähän lyhyempi päivä, siis kuitenkin todella vähän.

POLKA, JOLLA OLI VÄHÄN JO SYNTYESSÄÄN JA AINA VÄHENEE VAAN!